Näin valmistelet lapsen päiväkotiin: käytännön vinkit Lucielta (School of my life)

Miten valmistella lapsi päiväkotiin niin, etteivät aamut muutu itkuisiksi koitoksiksi? Jaamme hyväksi todettuja vinkkejä sekä valmistautumiseen että itse sopeutumiseen.

Olen nelivuotiaan Sárinkan ja kuusivuotiaan Samíkin äiti. Kaikista mahdollisista vaihtoehdoista päädyin perinteiseen kunnalliseen päiväkotiin, jossa on sekaryhmät. Panostin tämän tärkeän elämänvaiheen valmisteluihin todella paljon ja jaan mielelläni, miten meillä kaikki sujui – jotta päiväkodista tulisi myös teidän lapsillenne paikka, jonne on kiva mennä: uusien kavereiden ja kokemusten pariin.

Ole positiivinen

On tärkeää puhua lasten kanssa päiväkodista positiivisesti ja realistisesti sekä välttää sellaista vanhempien ”päiväkodilla pelottelua”, jotta lapsi ei alkaisi suhtautua siihen negatiivisesti tai pelätä sinne menemistä.

Meillä toimi ennen päiväkodin alkua ja myös sen aikana se, että leikimme Samíkin kanssa legoilla erilaisia tilanteita. Leikimme hahmoilla päiväkotia, jäljittelimme päiväkodin päivärytmiä ja keksin tarkoituksella erilaisia tilanteita, joita sitten ratkoimme roolileikin avulla (esim. joku ottaa leluni, en osaa vetää takkia kiinni, kaveri tönäisi, tulee ikävä…).

Päiväkotiin valmistautumisessa voivat auttaa paljon myös aiheeseen liittyvät lastenkirjat. Niiden avulla lapsen on helpompi hahmottaa, mitä päiväkodissa on vastassa – ja päiväkodin alettuakin lapsi usein haluaa kuulla niitä uudelleen, koska on hauskaa, kun kirjat kuvaavat tilanteita, jotka ovat hänelle päiväkodista jo tuttuja.

Tue omatoimisuutta

Päiväkodissa oloa helpottaa varmasti lapsen omatoimisuuden taso: että hän osaa avustettuna pukea ja laittaa kengät jalkaan, syödä itse, käyttää wc:tä, pestä kädet saippualla, käyttää nenäliinaa, siivota lelut jälkensä… Toki kasvattajat auttavat mielellään kaikessa, mutta mitä omatoimisempi ja itsenäisempi lapsi on, sitä varmemmaksi hän olonsa tuntee – eikä hän joudu tilanteisiin, joissa hänestä tuntuu, ettei hän osaa tai pysty.

Pukeutumista ja kenkien pukemista voit helpottaa myös sinä valitsemalla sopivat vaatteet ja jalkineet.

• loistavia ovat tarrakiinnitteiset kengät, helposti jalkaan sujautettavat tossut (valitse ehdottomasti pehmeät – lapset istuvat leikkiessä usein kantapäiden päällä, ja kovissa tossuissa se on epämukavaa)
• huolehdi, etteivät collegehousut/leggingsit ole lahkeista liian kapeat
• valitse huppari, jonka lapsi saa helposti vedettyä päälle/kiinni
• ulkokäyttöön ovat ihanteelliset housut ilman kiinnityksiä sekä takki, jossa on iso vetoketjun vedin
• vaihda sukkahousut leggingseihin
• laita eteiseen vaatteet valmiiksi siinä järjestyksessä, jossa lapsi pukee ne päälle
• varavaatteet kaapissa ovat itsestäänselvyys
• valitkaa vaatteet yhdessä jo edellisenä iltana
• vaatteiden merkitsemiseen minulla toimi parhaiten tekstiilileimasin

Aamuiset lähdöt

Luultavasti eniten vanhemmat jännittävät aamuja, kun lasta viedään päiväkotiin – joskus siihen liittyy itkua ja haluttomuutta lähteä. Lapset usein suostuttelevat, että saisivat jäädä kotiin. Kokemuksesta neuvon: älä tee niin (minullekin kaikki neuvoivat silloin näin, mutta ajattelin, että tiedänhän minä parhaiten) – lapset nimittäin muistavat sen todella hyvin. Samík kokeili sitä myöhemmin useamman kerran uudestaan ja sanoi: ”Mutta muistatko, kun kerran itkin tosi paljon ja sinä annoit minun jäädä kotiin.”

Yksi vinkki itkeville lapsille: älä kanna lasta päiväkotiin sylissä äläkä ”nostele” häntä eteisessä syliin. Silloin lapsen on paljon vaikeampi irrottautua sinusta. Ota hänet mieluummin kädestä kiinni tai kyykisty hänen tasolleen ja halaa.

Sopeutuminen

Meillä sopeutuminen sujui ilman suurempia ongelmia, mutta koska viime vuonna moni äiti otti minuun yhteyttä, joilla ei ollut yhtä hyvä tuuri, pyysin seuraajiltani apua ja kokosin muutaman vinkin, jotka voivat auttaa lasta. Vaikka useimmissa tapauksissa tärkein apu onkin aika:

• luvattu palkinto (retki, herkku, yhteinen leikki…)
• pehmeä aloitus (lisätään vähitellen päiväkodissa vietettyjä päiviä/tunteja)
• selitä syyt, miksi päiväkodissa käydään
• mieluisa lelu, pehmolelu
• bio Bach -kukat
• piirtäkää sekä itsellenne että lapselle käteen sydän; kun lapselle tulee ikävä, hän koskettaa sitä ja se yhdistää hänet äitiin/isään
• ole lapselle rehellinen, kunnioita hänen tunteitaan ja pidä aina kiinni siitä, mistä sovitte
• menkää päiväkotiin yhdessä kaverin/naapurin kanssa
• tavatkaa päiväkotikaveria myös päiväkodin ulkopuolella
• keksikää hyvästelyrituaali (ylävitoset, lorut, laulu…)
• tiikeritatuointi, joka tuo rohkeutta
• valokuva perheenjäsenistä
• rutiinit ja säännöllisyys, jotta lapsi tietää, miltä päivä näyttää
• vakuuta lapselle, että tulet hakemaan hänet
• anna lapsen itkeä sylissä (joskus tunteiden on päästävä ulos)

Lapset itkevät, koska sinä olet heille elämän tärkein asia – ja päiväkotiin lähtiessä he pelkäävät menettävänsä sinut. Ole ymmärtäväinen ja yritä rauhoittaa heitä.

Viestintä on aina onnistumisen perusta

Kun tulimme kotiin, Samík oli aina innoissaan siitä, että pääsi taas omien lelujensa luo, ja meni yleensä heti leikkimään – ja se oli minusta hyvä juttu. Vähemmän ilahduttavaa oli se, että hän purki joitakin turhautumisiaan Sárinkaan, mitä hän ei ollut tehnyt aiemmin. Useimmiten se oli reaktio johonkin, mitä päiväkodissa oli tapahtunut.

Toistin hänelle aina, että jos joku tekee hänelle jotain, mistä hän ei pidä, hänen pitää sanoa se heti ja tehdä selväksi, ettei se ole ok. Hän omaksui päiväkodin lapsilta paljon ikäviä tapoja (vastailu, provosointi, ilmeet) ja kokeili sitten samaa myös kotona – se oli iso kärsivällisyyskoe meille kaikille.

On hyvä tottua siihen, että päiväkodin alkaessa lastasi alkavat vaikuttaa muutkin ihmiset kuin sinä – ja se kuuluu elämään.

Lapset pitävät tunteitaan päiväkodissa kurissa, ja kun he tulevat kotiin tuttuun ympäristöön, turvaan, tunteet pääsevät ulos. Se on sitten raskasta kaikille. Useamman kerran kävi niin, että lapset riitelivät jo eteisessä tai autossa, vastailivat tai eivät vain kuunnelleet. Se sattui ja joskus minun piti sulatella sitä, mutta on tärkeää olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti ja todeta, että ”tämä on vain vaihe”.

Lucie @schoolofmylife

Ennen kaikkea kahden pienen lapsen äiti: Samuelin (6 vuotta) ja Sáran (4 vuotta). Olen valmistunut Prahan Kaarlen yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta, ja koulutukseni vaikuttaa vahvasti myös sisältöön, jota teen sosiaalisessa mediassa ja blogissa, joissa olen ollut aktiivinen siitä lähtien, kun Samík syntyi.

Minne seuraavaksi:

• Näin selviät päiväkodin aloituksesta ilman turhaa stressiä
• Barefoot-kengät kouluun – tennareista kumisaappaisiin ja sisätossuihin
• PODCAST: Bc. Edita Prošková ja Bc. Hana Tonarová: Potkupyörät ja työnnettävät ajoneuvot