Eikö sinulla ole aikaa treenata? Ei haittaa. Fysioterapeutti Darina Ungr paljastaa viisi pientä juttua, jotka onnistuvat hampaidenpesun, ruoanlaiton tai työn lomassa. Eivät vie minuuttiakaan lisää.
Tämä on monelle tuttua: haluaisimme tehdä kehollemme jotain hyvää, mutta päivä on täynnä eikä säännölliselle treenille löydy enää edes puolta tuntia. Jalkaterien kohdalla se ei kuitenkaan ole välttämättä este. Teimme siksi yhteistyötä fysioterapeutti Mgr. Darina Ungr:n kanssa – hän on plzeňiläisen Fyzioterapie lidem -vastaanoton ja Fyzioterapie mamkám -projektin perustaja – ja kysyimme, miten jalkoja voi auttaa tavalla, joka onnistuu ihan jokaiselta. Monia hyödyllisiä ärsykkeitä voi nimittäin lisätä luontevasti toimintoihin, joita teemme jo valmiiksi.

Jalkaterät ovat seistessä ja kävellessä jatkuvasti kuormituksessa. Ne osallistuvat tasapainon ylläpitoon ja välittävät koko kehon kontaktin alustaan, jolla liikumme. Kuten muunkin tuki- ja liikuntaelimistön kohdalla, myös tässä ennaltaehkäisy kannattaa. Silti useimmiten alamme kiinnittää niihin huomiota vasta silloin, kun ilmenee kipua tai muita vaivoja.
”Vastaanotolla tapaan usein ihmisiä, jotka haluavat tehdä keholleen jotain hyvää. Kuulen heiltä usein, ettei aikaa treenaamiseen ole. Siksi suosittelen pieniä muutoksia päivän aikana – sellaisia, jotka voi liittää toimintoihin, joita he tekevät jo muutenkin”, Darina Ungr kertoo.
Katsotaanpa, miten se onnistuu.
Kaksi minuuttia aamulla lavuaarin äärellä on täydellinen tilaisuus harjoittaa tasapainoa. Kun seisot yhdellä jalalla, tukipinta pienenee ja kehon täytyy reagoida jatkuvasti pieniin asennon muutoksiin. Hermosto käsittelee samalla näköaistin, tasapainoelimen sekä lihasten, nivelten ja jalkaterän reseptorien tuottamaa tietoa.
Aloita esimerkiksi 20–30 sekunnilla per jalka. Jos yhden jalan seisonta tuntuu helpolta, voit koukistaa tukijalkaa hieman tai seistä pehmeämmällä alustalla, vaikkapa taitetun pyyhkeen päällä.
Tavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman vaikeaa versiota. Jos tasapaino on haastavaa, harjoittele tukevan tuen lähellä, jotta voit tarvittaessa ottaa kiinni.

Samaa rutiinia voi hyödyntää myös illalla – tällä kertaa kyykkyyn. Kyykky vaatii nilkkojen, polvien, lonkkien ja keskivartalon yhteistyötä, ja sen syvyys riippuu muun muassa nilkkojen ja lonkkien liikkuvuudesta, kehon mittasuhteista sekä suoritustavasta.
Sinun ei tarvitse jäädä heti useaksi minuutiksi syvään kyykkyyn. Aloita muutamalla hitaalla toistolla tai valitse vain sellainen syvyys, joka tuntuu sinulle hyvältä. Jos haluat käyttää kyykkyä myös nilkkojen ja jalkaterien ärsykkeenä, pyri työskentelemään sellaisessa syvyydessä, jossa pystyt pitämään koko jalkapohjat kontaktissa lattiaan ilman kipua ja ilman selkeää kompensaatioliikettä.

Jos se on sinulle turvallista ja miellyttävää, kokeile kotona jättää tohvelit ja sukat pois. Paljain jaloin kävely eroaa biomekaanisesti tavallisissa kengissä kävelystä. Jalkaterää ei rajoita kengän päällinen, varpailla on enemmän tilaa ja jalkapohja saa suorempaa tietoa alustasta, jolla liikumme.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että paljain jaloin kävely olisi automaattisesti parempi vaihtoehto kaikille – eikä sitä, että sinun pitäisi heti luopua kaikista kengistä. Jos olet tottunut viettämään suurimman osan päivästä tukevammissa kengissä, aloita vähitellen ja helposti kotona. Kokeile vaihdella alustoja, esimerkiksi puuta, mattoa tai laattaa. Sukat eivät ole ongelma, mutta niiden riisuminen antaa jalkaterälle suoremman kontaktin alustaan.
Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa, jos jalkaterien tunto on heikentynyt, jos sinulla on voimakasta kipua, vamma tai kohonnut riski ihon vaurioitumiseen.

Jalkapohjassa on suuri määrä reseptoreita, jotka kertovat hermostolle, millainen kontakti maahan on. Yksi tapa monipuolistaa näitä tuntemuksia on strukturoidut pinnat. Tutkimukset osoittavat, että jalkapohjasta tulevien ärsykkeiden vaihtelu voi vaikuttaa siihen, miten keho ohjaa tasapainoa.
Voit laittaa alustan keittiötason eteen, lavuaarin luo, suihkuun tai korkeussäädettävän pöydän ääreen jalkojen alle. Tai laita se jalkojen alle myös silloin, kun istut.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että mitä kovemman tai kivuliaamman pinnan valitset, sitä suurempi vaikutus olisi. Alustan on tarkoitus olla miellyttävä lisä päivän monipuolisiin ärsykkeisiin. Sen päällä ei tarvitse seistä pitkään, eikä sitä pidä ajatella kohdennetun harjoittelun korvikkeena.

Jalkaterämme viettävät suuren osan päivästä kengissä, joten myös niiden muotoa kannattaa tarkastella. Kenkien tulisi vastata jalkaterän kokoa ja muotoa – ennen kaikkea varpaille pitäisi jäädä riittävästi tilaa. Liian kapea kärki voi muuttaa varpaiden asentoa ja lisätä painetta päkiän alueella.
Siksi valinnassa ei kannata katsoa vain kokoa. Tarkista, että varpailla on riittävästi tilaa sekä pituus- että leveyssuunnassa eikä niitä puristeta yhteen. Tutkimukset osoittavat, että kärjen muoto vaikuttaa paineen jakautumiseen varpaiden ja päkiän alueella. Pitkäaikainen hyvin kapeiden kenkien käyttö yhdistetään myös joidenkin virheasentojen yleisempään esiintymiseen, esimerkiksi vaivaisenluuhun, vaikka niiden syntyyn vaikuttaa useampi tekijä.

Juuri siksi on kehitetty barefoot-kengät. Ne tunnistaa ohuesta ja joustavasta pohjasta, ilman korotettua kantapäätä (zero drop) sekä riittävän tilavasta kärjestä, jossa varpaat voivat levittäytyä luonnollisesti. Jos et ole varma, miten valita itsellesi sopivat, kurkkaa artikkeli Miten mittaat jalkasi oikein ja miksi barefoot-kengät tarvitsevat käyntivaran.
Ja yksi tärkeä vinkki loppuun: jos siirryt tukevista ja tukevuutta tarjoavista kengistä minimalistisiin tai barefoot-kenkiin, etene rauhassa. Kyse on mekaanisen kuormituksen muutoksesta, ja keho voi tarvita aikaa sopeutumiseen.

Pienten tapojen suurin etu on niiden helppous. Sinun ei tarvitse etsiä erillistä aikaa uudelle treenille – liike- tai aistiärsyke vain liitetään toimintaan, jota teet päivän aikana joka tapauksessa.
Älä kuitenkaan ajattele niitä kohdennetun harjoittelun korvikkeena silloin, kun sellaista tarvitaan. Ne voivat silti lisätä luonnollisen liikkeen ja monipuolisten ärsykkeiden määrää päivän aikana ja on helpompi saada niistä säännöllinen osa arkea.

Sinun ei tarvitse aloittaa kaikkea kerralla. Valitse tälle viikolle yksi pieni juttu ja kokeile ottaa se säännöllisesti osaksi päivääsi. Jalkaterien huolto ei tarvitse olla uusi kohta tehtävälistalla – usein riittää, että hyödynnät tilanteita, jotka ovat jo luontevasti osa arkea.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Mgr. Darina Ungr:n kanssa. Darina on fysioterapeutti sekä plzeňiläisen Fyzioterapie lidem -vastaanoton ja Fyzioterapie mamkám -projektin perustaja. Työssään hän keskittyy fysioterapiaan ja tuki- ja liikuntaelimistön diagnostiikkaan, mukaan lukien jalkaterät. Lisää Darinasta löydät osoitteista fyzioterapielidem.cz ja fyzioterapiemamkam.cz.

Olet sivustolla www.premiumbarefoot.fi