Paljaat jalat kesällä: milloin se tekee hyvää ja milloin valita barefoot-kengät

Lapset paljain jaloin Kävely, liikunta ja terveys

Lasten jalat ansaitsevat vapautta – ja kesä on siihen täydellinen tilaisuus. Fysioterapeutti Marie Langová kertoo, mitä paljain jaloin kävely antaa lapsen keholle, missä lasten kanssa voi huoletta riisua kengät ja milloin on aika valita oikeat barefoot-kengät.

Lapset näyttävät sen meille ihan itse – he tulevat ulkoa sisään, potkaisevat kengät pois, vetävät sukan rumaksi mytyksi ja juoksevat iloisesti paljain jaloin. Kotona se on selvä valinta. Mutta entä ulkona? Kesä on kuin tehty sille, että lasten jalat saavat vihdoin hengittää. Leikkipuistossa, puistossa, hiekkalaatikolla, veden äärellä tai vaikka nurmikolla talon edessä – tilaisuuksia riisua kengät on enemmän kuin äkkiseltään luulisi. Ja samalla se tuo lapsille paljon muutakin kuin vain ihanan vapauden tunteen. Teimme yhteistyötä lasten fysioterapeutti Marie Langován kanssa, jotta voimme kertoa, miksi paljaat jalat ovat kesällä niin hyödylliset, missä kannattaa olla tarkkana – ja mitä lapselle kannattaa laittaa jalkaan, kun kenkiä kuitenkin tarvitaan.

Paljas jalka: mitä se antaa lapsen keholle?

Paljain jaloin kävely on lapsen elimistölle yksi luonnollisimmista asioista. Jalkapohja on täynnä hermopäätteitä, ja jokainen kosketus maahan lähettää aivoille arvokasta tietoa: onko alusta lämmin vai kylmä? Kova vai pehmeä? Sileä vai epätasainen? Mitä useampia erilaisia pintoja jalka saa kokea, sitä paremmin kehittyvät sekä hermosto että koko jalkaterän lihakset.

Pienimmillä tämä korostuu vielä enemmän – vauvan jalka toimii ensimmäisen elinvuoden aikana kirjaimellisesti tarttumaelimenä. Se koukistaa varpaita, kääntää jalkaterää ja tutkii, mitä sen alla on. Jokainen aistimus on informaatiota. Ja mitä enemmän informaatiota, sitä paremmin koko keho toimii.

”Paljas jalka saa ärsykkeitä, joita emme kengissä yksinkertaisesti koe. Jokainen pikkukivi tai hiekanjyvä, jokainen lämpötilan ja alustan muutos – kaikki tämä on lapsen hermostolle tärkeä viesti. Paljas jalka tekee töitä täysillä, lihakset vahvistuvat luonnollisesti ja jalkaholvi kehittyy paremmin”, Marie Langová sanoo.

Entä se kuuluisa nilkkuri, jonka väitetään ”tukevan nilkkaa”? Nykyään tiedämme, että asia on juuri päinvastoin. Jalka passivoituu jäykässä kengässä – aivan kuten jalka ortoosissa polvivamman jälkeen. Vahvan jalkaterän ja vakaan nilkan lapset rakentavat liikkeellä, eivät ulkoisella tuella. Siksi pienillä lapsilla on jo kauan luovuttu jäykistä nilkkureista ja panostettu liikkumisen vapauteen.

Missä paljain jaloin kyllä – ja missä mieluummin ei?

Ulkona vastaan tulee monenlaisia pintoja, eivätkä kaikki ole yhtä sopivia – tai yhtä turvallisia. On hyvä tietää, missä lasten jaloille tekee hyvää ja missä kannattaa olla tarkkana.

Missä paljaat jalat viihtyvät: nurmikko, hiekka, multa, hake, pikkukivet, pihakivetys, kevyesti epätasaiset pinnat leikkipuistoissa tai luonnossa. Jokainen niistä tuo erilaisen tuntemuksen ja antaa jalalle juuri sitä, mitä se tarvitsee. Luonnosta löytyy käpyjä, oksia, sammalta – luonnollinen aistipolku, jota mikään liikuntasali ei korvaa. Monissa eläintarhoissa, puistoissa tai isommissa leikkipuistoissa on nykyään jopa erityisiä aistipolkuja – jos sellaisen löydätte, kokeilkaa sitä ehdottomasti lasten kanssa.

Missä kannattaa olla tarkkana: kuuma kiveys, betoni ja asfaltti täydessä kesäauringossa ovat lapsen iholle todellinen riski. Lapsen jalkapohja on erittäin herkkä ja palovammat syntyvät nopeasti – pätee yksinkertainen sääntö: jos se polttaa sinun jalkojasi, se polttaa myös lapsen jalkoja. Samoin kannattaa varoa leikkipuistojen metalliosia – kuumat liukumäet tai tikkaat voivat olla petollisia. Ja siellä, missä maata ei näe – olipa kyse lasinsiruista, terävistä kivistä tai piikeistä – kengät kuuluvat jalkaan.

Käytännössä: kaupungissa tilaisuuksia on vähemmän kuin pihalla tai luonnossa, mutta sieltäkin löytyy aina nurmikaistale, hiekkalaatikko tai vaikka märkä kiveys puiston suihkulähteen ympäriltä. Toisin sanoen – anna lasten kulkea paljain jaloin mahdollisimman usein, mutta järkevästi.

Miten aloittaa, jos lapsi kieltäytyy kävelemästä paljain jaloin?

Jokainen lapsi aistii maailman hieman eri tavalla – ja sama pätee jalkoihin. Joku kävelee paljain jaloin karkealla sepelillä silmääkään räpäyttämättä, toista häiritsevät jopa näennäisen harmittomat sileät pikkukivet. Tätä kutsutaan aistisensitiivisyydeksi, ja se on täysin luonnollista. Jos lapsesi kieltäytyy paljain jaloin kävelystä, älä luovuta – se vaatii vain hieman kärsivällisyyttä ja asteittaista etenemistä.

Aloita kotona, pinnalla jonka lapsi tuntee ja jossa hän kokee olonsa turvalliseksi. Matto, puulattia, sileä muovimatto – niistä on hyvä ottaa ensiaskeleet. Lisää sitten vähitellen uusia ärsykkeitä: nurmi puistossa, kostea hiekka, pienet kivet. Aistileikit auttavat enemmän kuin mikään suostuttelu – kokeilkaa yhdessä astua kulhoon, jossa on kosteaa hiekkaa, kävellä pyyhkeen yli, joka on kastettu kylmään veteen, tai leikkiä paljain jaloin nurmikolla. Mitä enemmän lapsi yhdistää tämän leikkiin ja hauskuuteen, sitä helpommin hän hyväksyy uudet pinnat.

Ja jos haluatte viedä asian vielä pidemmälle, rakentakaa kotiin oma aistipolku – riittää muutama tarjotin tai laatikko, jotka täytetään eri materiaaleilla: hiekkaa, kiviä, ruohoa, puupalikoita, sammalta. Lapsi voi sitten omaan tahtiinsa kokeilla, mikä tuntuu mukavalta ja mikä ei. Inspiraatiota siihen, miten vastaavia välineitä voi tuoda myös sisätiloihin, löydät artikkelista Epätasaiset pinnat: tapa piristää sisustusta ja vahvistaa jalkaterää.

Kun kengät ovat tarpeen, valitse sellaiset, jotka eivät haittaa jalkaa

Paras kenkä on ei kenkää – se pitää edelleen paikkansa. Mutta todellisuus on, että kenkiä tarvitaan. Ja kun laitamme ne lapsen jalkaan, haluamme niiden muistuttavan mahdollisimman paljon paljaan jalan tunnetta. Juuri sitä barefoot-kengät tekevät.

Barefoot-kengät tunnistaa helposti: niissä on ohut ja joustava pohja, joka taipuu kauttaaltaan ja jonka voi ”rutistaa kasaan”, niissä on riittävästi tilaa varpaille – jotta varpaat voivat levitä luonnollisesti ja tehdä työtään – ja niissä ei ole korkoa. Jalka voi toimia niin kuin sen kuuluu: se tuntee alustan, lihakset työskentelevät ja jalkaterä kehittyy. Mikään ei purista, mikään ei tue turhaan. Näin lapset saavat kengissäkin ainakin osan niistä tärkeistä ärsykkeistä.

”Ohuempi pohja ja pehmeä kenkä mahdollistavat jalkaterän kehittymisen silloinkin, kun lapsella on kengät jalassa. Lihasten täytyy silti tehdä töitä – toisin kuin jäykässä kengässä, jossa jalka tuntuu olevan kuin vankilassa”, Marie Langová selittää.

Kengän tärkein tehtävä on suojata jalkaa mekaanisilta vaurioilta ja äärilämpötiloilta. Se on sen rooli. Kaikki muu – tuki, muotoilu, jäykistäminen – on terveelle jalalle tarpeetonta, ja kannattaa jättää se jalkaterän omalle luonnolliselle työlle.

Ja vielä yksi asia, joka usein unohtuu: oikea koko on yhtä tärkeä kuin oikea malli. Lasten jalat kasvavat nopeasti, ja liian pienet kengät voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme koonneet erilliseen artikkeliin ohjeet siitä, miten jalka mitataan oikein ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota – Kattava opas lasten jalkojen mittaamiseen: vinkit ja virheet, joita välttää. Suosittelemme lukemaan sen ennen jokaista uusien kenkien ostoa.

Suositut kesän barefoot-kengät

Kesä vaatii erilaisia kenkiä sen mukaan, missä lasten kanssa liikutaan. Luontoretkelle valitaan eri kengät kuin merelle mukaan pakataan. Tässä meidän kesävinkkimme:

Kengät veteen

Uimahalliin, merelle tai järven rantaan suosittelemme RAYVE SPLASHSAFE -mallia – tämän vuoden uutuus, johon ihastuimme heti. Ne ovat pehmeät, hengittävät ja nopeasti kuivuvat. Päällinen on ohutta vuoritettua kangasta, joka kiristyy kuminauhalla niin, että kengät pysyvät hyvin jalassa, ja PVC-pohja suojaa juuri siltä, miltä pitääkin – teräviltä kiviltä tai kuumalta hiekalta. Ne toimivat loistavasti myös hiekkalaatikolla tai kevyinä pihatohtoreina, jos haluat pitää jalat edes hieman suojattuina. Värivaihtoehtoja ja kuoseja on runsaasti aina kokoon 35 asti.

Sandaalit

Sandaalit ovat kesän klassikko, jota ilman ei pärjätä. Ne ovat hengittävät, nopea pukea jalkaan ja lapset rakastavat niitä. Valinnassa ratkaisee kuitenkin se, kuinka kokeneelle kävelijälle sandaalit ovat tulossa.

Pienimmille ja kävelyä aloitteleville suosittelemme umpikärkisiä sandaaleja. Lapset, jotka vasta tutkivat maailmaa omilla jaloillaan, kompastelevat luonnostaan enemmän – ja umpikärki antaa tarvittavaa suojaa rajoittamatta jalkaa millään tavalla. Näille pienille seikkailijoille sopivat erinomaisesti FRODDO PREWALKER SANDAL – pehmeät, kevyet ja jalkaan mukautuvat, kun kävely on vasta opetteluvaiheessa.

Isommille lapsille meillä on heti useita vaihtoehtoja. FRODDO SANDAL VELCRO II ja FRODDO LOOP SANDAL ovat saatavilla aina kokoon 35 asti, sileänä tai mokkanahkana ja tarrakiinnityksellä helppoa pukemista varten. Suojattu kärki on molemmissa malleissa itsestäänselvyys.

Kaupunkiin ja rennolle kävelylle sopivat FRODDO SANDAL FLEXY avokärkisinä – kevyet, ilmavat ja eri toteutuksina. Niissä jalka todella hengittää, ja lapset tuskin edes huomaavat niitä jalassa.

Jos suunnittelette vaativampia retkiä tai haluatte varmuutta myös vähemmän ennakoitavassa maastossa, maininnan arvoiset ovat myös KEEN SEACAMP II CNX. Ne eivät ole puhtaasti barefoot-jalkineet, mutta niiden kestävyys ja varpaiden suoja tekevät niistä käytännöllisen apurin esimerkiksi veden äärelle tai kivisemmille poluille.

Tennarit

Kesällä tennareita tarvitaan – ne sopivat kaupunkikävelyille, retkille ja leikkipuistoon. Valitsemme ilmavat hengittävästä neuloksesta tai tekstiilistä tehdyt mallit joustavalla pohjalla – sellaiset, joissa lapset voivat hyvin kulkea myös ilman sukkia ja joissa jalka hengittää.

Pienimmille kävelijöille loistava valinta ovat JOMA NINO JR joustavalla, myötäilevällä pohjalla ja hengittävällä päällisellä. Isommat lapset arvostavat laajempaa JOMA-tennarivalikoimaa ko’oissa 27–38 – sporttinen ilme, erilaiset tyylikkäät designit ja kiinnitys tarralla tai tarran ja nauhojen yhdistelmällä. Sen mukaan, missä lasten kanssa liikutte useimmin, voitte valita mallin sileällä pohjalla tai maastokuvioidulla pohjalla luontoretkille.

Jos etsit vielä ilmavampaa vaihtoehtoa, valitse kangas- tai neulostennarit merkiltä FRODDO – niitä on saatavilla ko’oissa 23–40, joten niistä löytyy pari myös isommille lapsille ja halutessa jopa aikuisille. Valittavana on useita värejä sekä nauha- tai tarrakiinnitys sen mukaan, mikä sopii parhaiten.

Ja niille, jotka etsivät hyväksi todettua klassikkoa leveämmälle jalalle, ovat edelleen RAYVE CATBOURNE 2.0 – useissa väreissä, ko’oissa 23–34, puoliksi nahkaa, puoliksi tekstiiliä ja testattu monissa lasten seikkailuissa.

Jalkojen hoito paljasjalkakävelyn jälkeen

Paljain jaloin kävely ulkona on mahtava juttu – mutta jalat ansaitsevat sen jälkeen hieman huolenpitoa. Kotiin tullessa jalat kannattaa huuhdella ja tarkistaa, ettei lapsi ole astunut mihinkään tai hiertänyt jalkapohjaa. Pienillä lapsilla näin käy joskus, eivätkä he aina itse heti huomaa tai osaa kertoa. Jos huomaat pieniä naarmuja tai punoitusta, riittää, että hoidat jalat.

Jalkapohjien iho, joka tottuu kävelemään säännöllisesti paljain jaloin, karaistuu ja vahvistuu luonnollisesti – mutta alussa se voi olla herkempi. Kuivilla pinnoilla kävely voi kuivattaa ihoa, joten pesun ja kuivaamisen jälkeen kannattaa rasvata jalat lasten vartalovoiteella tai öljyllä. Muutama minuutti riittää, ja jalat ovat valmiit seuraavaan seikkailuun.

Nauti kesästä kaikilla aisteilla – myös jaloilla

Kesä on paljaiden jalkojen aikaa. Hyödynnä jokainen tilaisuus – rannan hiekka, puiston nurmi, puiston aistipolku. Ja kun kenkiä kuitenkin tarvitaan, valitse sellaiset, jotka tukevat liikkumista eivätkä rajoita sitä.

Ja vielä yksi asia: lapset oppivat mallista. Jos he näkevät, että mekin nautimme paljaista jaloista – leikitään hiekassa, kahlataan lätäkössä tai vain istutaan nurmikolla ilman kenkiä – he riisuvat kengät itse, ilman suostuttelua. Ehkä paras tapa motivoida lasta paljasjalkakävelyyn onkin näyttää esimerkkiä. Riisu kengät yhdessä lapsen kanssa, nauttikaa siitä yhdessä ja anna kesän tehdä tehtävänsä.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Bc. Marie Langován kanssa. Marie on lasten fysioterapeutti, joka on erikoistunut pienimpien lasten psykomotoriseen kehitykseen, Vojta-menetelmään ja handlingiin. Hän auttaa vanhempia näkemään yhteyksiä, jotka johtavat parempaan ymmärrykseen lapsen kehityksestä ja mahdollisesta terapiasta. Vastaanotollaan hän keskittyy vauvan käsittelyyn, apuvälineiden ja varusteiden valintaan vauvoille, verkkokonsultaatioihin sekä ohjaukseen imetyksestä, kantamisesta ja ensimmäisten kenkien valinnasta. Lisää Mariesta löydät osoitteesta marielangova.cz tai hänen Instagramistaan @marie_langovaa.