Miksi fysioterapeutti tarkastelee leukakivussa myös jalkateriä

Miksi fysioterapeutti tarkastelee leukakivussa myös jalkateriä Miksi fysioterapeutti tarkastelee leukakivussa myös jalkateriä

Kävely, liikunta ja terveys

Miten hengitys, ryhti ja jalkaterien tuki liittyvät leukanivelen toimintaan?

Kun leukaan alkaa sattua, useimmat etsivät syytä hampaista. Mieleen tulevat hampaiden narskuttelu, purentavirhe tai ongelma leukanivelessä (TMK). Joissakin tapauksissa kuitenkin oireet voivat liittyä myös muiden tuki- ja liikuntaelimistön osien toimintaan.

Nykyaikainen fysioterapia näkee leuan osana laajempaa toiminnallista kokonaisuutta. Siksi se arvioi itse leukanivelen ja purentalihasten lisäksi myös pään asentoa, kaularangan toimintaa, hengitystapaa, keskivartalon stabiliteettia, kielen toimintaa sekä jalkaterien tuen laatua. Nämä tekijät voivat vaikuttaa leukarakenteiden kuormitukseen ja olla mukana oireiden synnyssä tai ylläpitämisessä.

Leuka ja jalkaterät

Ensi silmäyksellä voi tuntua siltä, ettei jalkaterillä ja leualla ole mitään yhteyttä. Fysioterapian näkökulmasta ihmiskeho toimii kuitenkin yhtenä kokonaisuutena, jossa yksittäiset osat eivät työskentele erillään.

Jalkaterät ovat kehon tärkein kosketuspinta maahan. Ne välittävät aivoille jatkuvaa palautetta kehon asennosta ja osallistuvat sekä tasapainon että liikkeen koordinaation säätelyyn. Tämän aistitiedon laatu vaikuttaa siihen, miten keho jakaa kuormitusta seistessä, kävellessä ja arjen toiminnoissa.

Jos jalkaterän tuki on pitkään muuttunut, se voi joillakin heijastua koko kehon asentokontrolliin. Tämän seurauksena voi tapahtua muutoksia lantion, rintakehän tai kaularangan alueen stabiloivien lihasten toiminnassa. Siksi fysioterapeutti tarkastelee tutkimuksessa usein kivun sijainnin lisäksi myös sitä, miten potilas liikkuu ja miten hän käyttää alustaa tukena.

Tämä ei tarkoita, että leukakipu johtuisi jalkateristä. Se kuitenkin havainnollistaa, miksi tuki- ja liikuntaelimistöä on tärkeää arvioida laajemmassa kokonaisuudessa.

Leukaan vaikuttavat myös hengitys ja kielen asento

Hengitystapa on olennainen osa leukojen toiminnallista kokonaisuutta. Ihmiset, jotka käyttävät pitkään pääasiassa ylävartalopainotteista rintakehähengitystä tai hengittävät usein suun kautta, ovat usein alttiimpia niskan ja hartioiden alueen lisääntyneelle lihasjännitykselle. Tämä jännitys voi heijastua myös purentalihaksiin ja leukanivelen ympäristöön.

Hengitys ei siis ole vain rentoutumisen tai kunnon kysymys. Se on tärkeä osa koko kehon liikkeen ja stabiliteetin koordinaatiota.

Myös kielen asennolla on merkittävä rooli. Lepoasennossa – eli silloin, kun emme syö, puhu tai niele – leukojen tulisi olla rennot. Huulet ovat kevyesti kiinni ilman turhaa jännitystä, hengitys kulkee nenän kautta ja kieli lepää vapaasti kitalaessa. Kielen kärki sijaitsee yleensä aivan yläetuhampaiden takana painamatta niitä. Ylä- ja alahampaiden ei tulisi tässä asennossa koskettaa toisiaan – niiden väliin jää pieni rako. Näin purentalihakset ovat vain minimaalisesti aktiivisia eikä leukanivel kuormitu turhaan.

Jos toiminta ei ole optimaalista, lihasten yhteistoiminta voi muuttua ja sen myötä joidenkin leukarakenteiden kuormitus lisääntyä. Tämän vuoksi fysioterapeutit tekevät usein yhteistyötä myofunktionaalisen terapian asiantuntijoiden, hammaslääkärien tai oikomishoidon erikoishammaslääkärien kanssa.

Kaularanka ja leukakipu

Yksi yleisimmistä löydöksistä leukakivuista kärsivillä on muuttunut pään asento ja lisääntynyt jännitys kaularangan alueella.

Ihmisen pää painaa noin 4–6 kilogrammaa. Jos se on pitkään työntynyt eteenpäin, niskan ja kaulan lihaksilta vaaditaan enemmän, jotta ne jaksavat ylläpitää asentoa. Pitkittynyt ylikuormitus voi ilmetä päänsärkynä, paineen tunteena silmien takana, suun avaamisen rajoittumisena tai purentalihasten lisääntyneenä jännityksenä.

Kaularangan toiminnan ja leukanivelen alueen välinen yhteys tunnetaan nykyään hyvin, ja se on yksi keskeisistä osa-alueista, joita fysioterapeutti tutkimuksessa arvioi.

Mikä rooli stressillä on?

Leukakipuun eivät vaikuta vain mekaaniset tekijät. Myös psyykkinen stressi voi olla merkittävässä roolissa. Monilla stressi näkyy lisääntyneenä lihasjännityksenä tai tiedostamattomana hampaiden yhteen puremisena päivän aikana. Usein ei edes huomata, että leuka on puristuksessa myös silloin, kun ei puhuta eikä syödä.

Pitkittynyt purentalihasten ylikuormitus voi myötävaikuttaa kivun syntyyn, leukojen väsymiseen tai epämiellyttäviin tuntemuksiin ohimoiden ja poskien alueella. Fysioterapia ei toki ratkaise stressin perimmäistä syytä, mutta se voi auttaa oppimaan tunnistamaan turhaa lihasjännitystä paremmin.

Miten leuan fysioterapia etenee?

Leukanivelen ja siihen liittyvän järjestelmän fysioterapeuttinen tutkimus sisältää leukanivelen toiminnan, purentalihasten, kaularangan, hengitysmallin, asentokontrollin sekä suun ja kasvojen alueen lihasten koordinaation arvioinnin. Tutkimukseen kuuluu usein myös seisoma-asennon ja kävelyn analyysi sekä tuen laadun arviointi, sillä ne vaikuttavat kokonaisasentoon.

Tavoitteena ei ole vain paikantaa kipukohta, vaan tunnistaa toiminnalliset yhteydet, jotka voivat vaikuttaa leukanivelen kuormitukseen. Tutkimuksen perusteella suunnitellaan hoito, jonka tavoitteena on palauttaa mahdollisimman optimaalinen toiminta, vähentää ylikuormitusta ja parantaa neuromuskulaarista koordinaatiota.

Mitä voit tehdä jo tänään?

Jos sinua vaivaa leukakipu, kokeile päivän aikana kiinnittää huomiota muutamaan yksinkertaiseen asiaan:

  • Hengitätkö pääasiassa nenän vai suun kautta?
  • Ovatko hampaasi usein yhdessä, vaikka et syö etkä puhu?
  • Onko pääsi ennemmin työntynyt eteenpäin?
  • Tuntuuko jännitystä niskan ja hartioiden alueella?
  • Onko sinulla usein päänsärkyä?
  • Huomaatko samalla ongelmia nilkkojen tai jalkaterien stabiliteetissa?

Vastaukset näihin kysymyksiin voivat antaa vihjeitä siitä, liittyykö oireisiisi myös muita tekijöitä kuin pelkkä leuan alue.

Pieni testi: Miten leukasi lepää?

Kysy itseltäsi muutaman kerran päivän aikana yksinkertainen kysymys:

”Koskevatko hampaani juuri nyt toisiaan?”

Monilla hampaat ovat tiedostamatta yhdessä myös silloin, kun ei syödä eikä puhuta. Lepoasennossa ylä- ja alahampaiden väliin tulisi jäädä pieni rako. Jos hampaat ovat kontaktissa suurimman osan päivästä, purentalihakset voivat kuormittua turhaan.

Tämä yksinkertainen testi paljastaa usein tavan, jota ei ole huomannut vuosiin.

Kinisi etsii yhteyksiä, jotka voivat olla leukakivun taustalla

Leukakipupotilaiden terapiassa ei keskitytä vain itse leukaniveleen. Huomio kohdistuu koko tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan sekä tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa leukojen kuormitukseen. Tavoitteena ei ole vain lievittää kipua lyhyellä aikavälillä, vaan ymmärtää ylikuormituksen syitä ja auttaa potilasta luomaan edellytykset pitkäaikaiselle paranemiselle.

Koska todellinen muutos ei usein ala siitä kohdasta, jossa kipu tuntuu voimakkaimmin. Se alkaa niiden yhteyksien ymmärtämisestä, jotka ovat johtaneet oireisiin.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Lenka Vojtovič:n kanssa KINISI-fysioterapiakeskuksesta, jossa kokeneiden fysioterapeuttien ammattitaito yhdistyy huippuluokan moderniin laitteistoon. KINISI:n päätehtävänä on auttaa asiakkaita pääsemään eroon tuki- ja liikuntaelimistön akuuteista ja kroonisista vaivoista ajantasaisen tutkimustiedon ja nykyaikaisimpien fysioterapiamenetelmien avulla. Keskus tarjoaa laajan valikoiman palveluita, kuten aikuisten ja lasten fysioterapiaa, naisten fysioterapiaa, akuuttia ja leikkauksen jälkeistä fysioterapiaa, toiminnallista fysiotreeniä sekä laitehoitoja. Näin se auttaa korjaamaan kehon häiriintyneitä toimintoja, joilla on olennainen vaikutus koko tuki- ja liikuntaelimistön tilaan.

Mikä muu aiheeseen liittyen voisi kiinnostaa sinua?