Valgusnilkat: syyt, oireet ja mitä asialle voi tehdä

Valgusnilkat: syyt, oireet ja mitä asialle voi tehdä Valgusnilkat: syyt, oireet ja mitä asialle voi tehdä

Kävely, liikunta ja terveys

Mitä valgus oikein tarkoittaa? Voiko sille tehdä jotain? Miten ja milloin se syntyy? Katsotaanpa valgusnilkkaa tarkemmin.

Fysioterapeuttien, lastenlääkäreiden, jalkaterapeuttien ja ortopedien vastaanotoilla usein esiin nouseva käsite on valgusnilkka. Ilmiö vaikuttaa sekä jalkaterään että koko tuki- ja liikuntaelimistöön, joten sitä ei kannata vähätellä jo lasten ensiaskeleista lähtien. Ja jos valgus vaivaa myös sinua ja ajattelit, että asiaa on jo myöhäistä korjata – ei ole.

Mikä on valgusnilkka?

Nilkan epäluonnollinen asento näkyy usein jo ensisilmäyksellä. Oikeassa linjauksessa kantaluun tulisi olla kohtisuorassa alustaan nähden. Valgus tarkoittaa kantaluun kallistumista – tarkemmin sanottuna sisäänpäin kääntymistä. Ilmiön vakavuutta arvioidaan kallistuskulman perusteella. Hoitamattomana se voi olla kivulias ja altistaa muillekin vammoille.

Valgus sekoitetaan usein käsitteeseen lättäjalka. Lättäjalassa jalkaholvi laskee. Nämä kaksi ilmiötä voivat liittyä toisiinsa, mutta eivät aina – molemmissa kuitenkin ennaltaehkäisy ja ajoissa ammattilaiselle hakeutuminen ovat tärkeitä.

Syyt:

  • Psykomotorinen kehitys. Terve kehitys on valtavan tärkeää jo vauvan ensimmäisistä liikkeistä lähtien. Kehon hyvä linjaus vatsallaan ollessa, konttaaminen, istuminen ja itse kävely. Vanhemman kannattaa seurata kaikkia näitä vaiheita – ja ennen kaikkea reagoida ajoissa, jos jokin tuntuu poikkeavalta.
  • Liian aikainen kengittäminen. Suloiset pikkukengät, jotka mahtuvat melkein kämmenelle, tuntuvat monesta ”pakolliselta” hankinnalta. Mutta varo: näin ei ole. Päinvastoin – kengät voivat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun lapsi ei vielä kävele, jalkojen pitäisi saada mahdollisimman paljon tilaa terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Ihanteellista on antaa pienten olla mahdollisimman paljon paljain jaloin, sillä myös sukat voivat vaikuttaa jalkaterän ja varpaiden liikkuvuuteen. Sama pätee myös kävelyn ensimmäisiin viikkoihin: anna lapsen tutkia maailmaa mahdollisimman pitkään paljain jaloin.
  • Lihas- ja nivelhaasteet. Tiettyjen lihasten ja nivelten heikkous tai veltostuminen voi myötävaikuttaa valgusnilkkaan. Näin voi käydä vamman tai murtuman jälkeen, mutta huomiota kannattaa kiinnittää myös lihasväsymykseen, kun tiettyjä lihasryhmiä kuormitetaan paljon – erityisesti urheilijoilla, joilla jotkin lihakset joutuvat kovemmalle rasitukselle.
  • Perimä. Sitä, mitä vanhemmilta perii, ei voi muuttaa. Sekä luiden koko että muoto voivat periytyä. Jos sinulla on valgusnilkka, on hyvin mahdollista, että se näkyy myös lapsillasi. Mutta huom: myös synnynnäisten kehityksellisten poikkeamien kanssa voidaan työskennellä – sekä lapsilla että aikuisilla. Apua voi olla harjoittelusta ja aktiivisesta terapiasta, mutta tämä on hyvin yksilöllistä ja vaatii ammattilaisen arviota (usein useampaakin käyntiä) fysioterapeutilla.

Lapsen jalan kehitys ja yleiset poikkeamat tai virheet

Jokainen vanhempi iloitsee lapsensa uusista kehitysvaiheista: ensimmäinen hymy, ensimmäinen kääntyminen, ensimmäinen istuminen, konttaaminen – ja tietenkin kävely. Ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuu suurimmat kehitykselliset muutokset. Ensiaskeleet ovat ehdottomasti yksi tärkeimmistä virstanpylväistä. Yhtäkkiä lapsi alkaa tutkia maailmaa omalla tavallaan, menee sinne minne haluaa – ja vanhemmat eivät ehdi pysähtyä… tuttu juttu.

Psykomotorisessa kehityksessä jo ennen varsinaista kävelyä on erittäin tärkeää vatsallaan oleminen ja pään kannattelu. Myös seuraava askel on merkittävä – konttaaminen, joka vahvistaa keskivartaloa. Näin kehon tukijärjestelmä valmistautuu ensiaskeleisiin ja jatkokehitykseen.

Ilmiö, jossa kannattaa olla tarkkana, on lasten suosima W-istunta. Jos lapsi istuu näin usein, pysähdy, ohjaa ja auta pois tavasta. Tässä asennossa lonkat, polvet ja nilkat kuormittuvat epäluonnollisesti, mikä voi johtaa lonkkakipuihin, motorisiin haasteisiin sekä juuri valgusnilkkoihin ja pihtipolviin. Vanhemman kannattaa kuitenkin reagoida aina, kun näkyy selkeää epäsymmetriaa.

Yksi iso virhe, joka voi vaikuttaa luonnolliseen kehitykseen, on vanhemman liiallinen ”auttaminen”. Tähän kuuluvat erilaiset apuvälineet kuten hyppykeinot ja kävelytuolit (myös aktiiviset, pyörillä varustetut mallit) sekä liian aikainen istuttaminen. Puoli-istuva asento urheilurattaissa voi näyttää harmittomalta, mutta jos pieni ei vielä istu itse, myös tällainen pakotettu puoli-istunta on kehityksen kannalta huono. Vanhemman tuen ei pitäisi mennä pidemmälle kuin mihin lapsi pystyy itse. Maltta. Joskus se vie aikaa, mutta kyllä se sieltä tulee.

Ensiaskeleet

Kun lapsi alkaa kävellä, on luonnollista, että nilkat ovat valgusasennossa ja alaraajat O-asennossa. Älä säikähdä – tämä on tavallista. Noin kolmen vuoden iässä asento yleensä korjaantuu. Lääkärit neuvovat usein: odottakaa kolmeen ikävuoteen ja katsotaan sitten. Jos jokin kuitenkin mietityttää tai poikkeama on selvä, älä odota vaan käy mieluummin heti ammattilaisella. Poikkeamat luonnollisesta kehityksestä voidaan tunnistaa jo noin puolen vuoden kävelyn jälkeen.

Tyypillinen ”mallivirhe” vanhemmilta on taluttaminen käsistä. Jos lapsi tarvitsee apua, pidä mieluummin kainaloiden alta. Ihanteellista on kuitenkin antaa lapsen tutkia maailmaa omassa tahdissaan. Lapset löytävät kyllä reittinsä: he kulkevat seinän vieressä, pöydän tai huonekalujen tukemana tai pitävät kädessään lelua, joka voi toimia ”vakauttajana”.

Mitä vanhemmat voivat tehdä? Iloita jokaisesta uudesta taidosta ja seurata, ilmeneekö mitään poikkeavaa. Jos et ole jostain varma, käy lasten fysioterapeutilla. Mieluummin yksi käynti liikaa kuin se, että jokin jää huomaamatta.

Valgusnilkka ja miten sitä hoidetaan?

Hakeudu ammattilaiselle – se on kaiken perusta. Sitä varten ammattilaiset ovat. Fysioterapeutti voi ohjata tarkkoja harjoitteita, joilla vahvistetaan alaraajojen lihaksia ja parannetaan näin nivelen kokonaisstabiliteettia. Toinen vaihtoehto ovat yksilöllisesti muokatut ortopediset pohjalliset, jotka auttavat parantamaan kantapään asentoa ja aktivoivat niitä lihaksia, joita pitää vahvistaa. Hyvän kengän täytyy istua kantapäästä. Kantakupin eli kengän takaosan, joka ympäröi kantapäätä, tuki on tärkeä oikealle kävelylle. Huom: tämä ei ole sama asia kuin nilkan tukeminen – nilkka ei tarvitse erillistä tukea.

Mitä lopuksi? Seuraa lapsiasi ja tue heidän luonnollista kehitystään. Anna heidän tutkia maailmaa omalla tavallaan ja omilla jaloillaan. Vastalahjaksi saat loputtomasti iloa ja sen suloisimman hymyn. Jos huomaat poikkeamia ja jokin tuntuu oudolta, älä odota – varaa aika ammattilaiselle.
Ja jos valgus vaivaa sinua, sama pätee. Fysioterapeutin käynti, säännöllinen harjoittelu ja sopivat kengät voivat tehdä ihmeitä. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Ja tiedätkö mitä? Kokeile olla paljain jaloin. :-)

Artikkeli on tehty yhteistyössä fysioterapeutti Edita Proškován kanssa. Aiheesta kuvasimme myös PODCASTIN: Valgusnilkat ja pihtipolvet.

Mikä muu aiheeseen liittyen voisi kiinnostaa?