Kävely, liikunta ja terveys Kenkien valinta ja hoito
Selvitä, milloin barefoot-kengät eivät välttämättä ole sopiva valinta. Asiantuntijoiden vinkit, riskidiagnoosit ja tilanteet, joissa paljasjalkakävely voi jopa haitata.
Barefoot-kengät ovat loistava valinta valtaosalle lapsista ja aikuisista, jotka haluavat parantaa ryhtiään ja vahvistaa jalkaterien lihaksia. On kuitenkin tilanteita ja terveydentiloja, joissa barefoot-kenkien käyttö ei ole suositeltavaa.
Kun tiedät, missä tilanteissa ja minkä diagnoosien yhteydessä barefoot-kengät eivät ole paras vaihtoehto, pystyt minimoimaan niiden käyttöön liittyvät mahdolliset riskit.
Barefoot-kengät tuovat monille paljon hyötyjä – varpaiden vapaudesta parempaan alustan tuntemukseen. On kuitenkin tilanteita, joissa niiden käyttö ei välttämättä ole sopivaa.
Tämä koskee erityisesti tiettyjä terveydentiloja, joissa on tärkeää keskustella kenkävalinnasta asiantuntijan kanssa ja tarvittaessa edetä asteittain tai valita kompromissiratkaisu. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Kyse ei ole suorasta ”ei”:stä, vaan ennemminkin kehotuksesta tarkkaavaisuuteen, yksilölliseen lähestymiseen ja tarvittaessa ammattilaisen ohjaukseen. Myös näissä tilanteissa voidaan joskus löytää toimiva ratkaisu – kunhan sitä etsitään oman tilanteen ja kehon tarpeiden ehdoilla.
Siksi erityisesti näissä tapauksissa suositellaan ennen barefoot-kenkiin siirtymistä keskustelemaan terveydentilastasi asiantuntijan kanssa – fysioterapeutin, ortopedin tai jalkaterapeutin/podologin.
Joidenkin diagnoosien yhteydessä ”paljasjalkamainen” kävely voi olla haitallista erityisesti barefoot-kenkien suuren joustavuuden tai ohuen pohjan vuoksi. Tietyissä tilanteissa se ei tarjoa jalkaterälle riittävää tukea, vaimentaa iskuja vähemmän ja voi johtaa joidenkin alueiden ylikuormittumiseen.
Seurauksena voi olla heikentynyt vakaus, lihasten ylikuormitus, kipu ja jopa terveydentilan paheneminen. Jos sinulla on jokin seuraavista diagnooseista, pyydä aina ennen barefoot-kenkien käyttöä neuvoa asiantuntijalta.
Hypermobiliteetti tarkoittaa poikkeuksellisen suurta liikelaajuutta nivelissä. Erityisesti lasten hypermobiliteetin yhteydessä – ja jos samalla on alaraajojen linjauksen ja toiminnan häiriöitä – kävely barefoot-kengissä ei ole lainkaan suositeltavaa.
”Jos ihminen ei halua satuttaa itseään lisää ja muuttua käärmenaiseksi tai -mieheksi, hänen ei pitäisi viedä niveliään ääriasentoihin tai yrittää kasvattaa liikelaajuutta entisestään. Pehmeät barefoot-kengät mahdollistavat hypermobiilien jalkojen päätymisen näihin ääripositioihin, mikä ei ole ihanteellista. Päinvastoin: erittäin yliliikkuva jalka tarvitsee usein jäykemmän pohjan, joka vähän ’jarruttaa’ sitä,” selittää fysioterapeutti Hana Tonarová.
Tässä diagnoosissa iho on erittäin altis vaurioille ja paranee huonosti. Barefoot-kenkien ohut pohja ei välttämättä suojaa riittävästi vammoilta (terävä alusta, esineen putoaminen, kolhaisu). Toisaalta riittävä tila ja mukavuus voivat olla etu – erityisesti yhdessä erityispohjallisen kanssa.
Asiantuntijoiden suositukset ”paljasjaloin” kävelystä vaihtelevat, mutta tasapainossa olevien diabeetikoiden kohdalla monet fysioterapeutit ovat samaa mieltä siitä, että barefoot-kengät pohjallisen kanssa voivat olla hyvä valinta.
”Olen ehdottomasti barefoot-kenkien kannalla diabeetikoille, mieluiten yhdessä pohjallisen kanssa. Kokemukseni mukaan diabeettisen jalan ongelmat liittyvät useimmiten kroonisiin haavoihin, jotka alkavat usein sisäänkasvaneesta kynnestä, pitkälle edenneestä sieni-infektiosta tai heikentyneestä paikallisesta verenkierrosta – eivätkä siten liity kenkätyyppiin,” sanoo fysioterapeutti Michael Tichov.
Jäykkä isovarpaan nivel ei mahdollista luonnollista ponnistusta kävellessä. Barefoot-kenkä ei tällöin ole sopiva, koska jalka tarvitsee kengältä tukea, joka korvaa isovarpaan toiminnan – mieluiten jäykemmällä pohjalla.
Jos siis huomaat, että isovarpaasi menettää liikkuvuuttaan, on korkea aika keskustella fysioterapeutin tai ortopedin kanssa ennaltaehkäisyn ja hoidon vaihtoehdoista.
Valittujen neurologisten diagnoosien kohdalla ei voi yleistää – joillakin potilailla, esimerkiksi CP-vamman, MS-taudin tai pikkuaivojen rappeuttavan ataksian yhteydessä, barefoot-kengät voivat parantaa proprioseptiikkaa ja kävelyä.
Toisille taas barefoot-kengissä puuttuu tarvittava vakaus. On aina arvioitava yksilöllisesti, mitä juuri kyseinen neurologisen diagnoosin saanut henkilö tarvitsee.
Hyvin suuri kehonpaino vaatii kävellessä vaimennusta, eikä ohut barefoot-pohja yksinkertaisesti pysty siihen – siksi parempi vaihtoehto voi olla barefoot-kenkä paksummalla pohjalla ja pohjallisella, tai kenkä, jossa on paksu mutta pehmeä pohja.
Askel ohuella pohjalla on tässä tilanteessa erittäin kivulias. Akuutissa vaiheessa tarvitaan pehmeää vaimennusta ja/tai pohjallista, joka keventää kipeää aluetta ja auttaa jakamaan painon oikein, jotta jalka ei kuormitu lisää. Siirtymä barefoot-kenkiin voi tulla myöhemmin, kun tila on stabiloitunut.
Akillesjänteen tulehduksessa tärkeintä on vähentää jänteeseen kohdistuvaa vetoa. Siksi monia auttaa yleisesti enemmän kenkä, jossa on matala ”drop” (korkeusero kanta–päkiä), tai pohjallinen, joka muokkaa painon jakautumista.
Michael Tichov ei näe barefoot-kenkien käyttöä akillesjänteen tulehduksessa yksiselitteisenä ongelmana: ”Ensisijaisesti tärkeää on käynti fysioterapeutilla, ei pelkkä kenkien vaihtaminen. Jos ponnistusvaihe paranee, askel lyhenee ja kävelyvauhti hidastuu, Akillesjänteeseen kohdistuva voima pienenee selvästi – myös paljain jaloin kävellessä.”
Barefoot-kenkiä ei suositella erityisesti ikääntyneille, joilla on erittäin vaikeita jalkaterän virheasentoja (toimimaton jalkapohjan tukipinta, vasaravarpaat, hallux valgus). Siitä huolimatta myös seniorit voivat barefoot-kenkien avulla huomata, kuinka mukavaa kävely voi olla ja arvostaa varpaiden vapaata tilaa. On vain hyvä muistaa, että keho ei iän myötä enää sopeudu yhtä helposti, joten kenkien vaihtoon totuttelu voi olla hitaampaa ja kestää pidempään.
Lopulta tärkeintä on, tuntuuko barefoot-kenkä hyvältä, mukavalta ja vakaalta – vai pysyykö mieluummin kengissä, joihin on tottunut koko elämänsä.
Hyvin valittu pohjallinen – ihanteellisesti yksilöllisesti valmistettu tai podologin, ortotiikan asiantuntijan tai fysioterapeutin muokkaama – voi monissa diagnooseissa olla hyvä kompromissi mukavuuden ja toiminnallisen tuen välillä.
”Esimerkiksi kantapiikin, akillesjänteen tulehduksen tai hallux valguksen kaltaisissa vaivoissa oikein valittu pohjallinen barefoot-kengässä voi helpottaa kipua merkittävästi ja samalla auttaa puuttumaan vaivan syyhyn,” Michael Tichov selittää. ”Tärkeää on, että kenkä istuu hyvin, antaa tukea siellä missä sitä tarvitaan ja samalla tukee jalan luonnollista liikettä.”

Barefoot-kenkien anatomisesti muotoiltu kärki ei ole ongelma minkään diagnoosin tai jalkaterän deformiteetin kannalta.
”En keksi yhtäkään diagnoosia, jossa kengän anatominen kärjen muoto olisi haitaksi. Eli kun kärjen muoto sopii ja joka puolella on sopivasti tilaa, se on näin täysin ok kaikille,” sanoo Hana Tonarová.
Oikein muotoiltu kärki mahdollistaa varpaiden luonnollisen liikkeen eikä edistä lisämuutoksia – päinvastoin se voi parantaa mukavuutta ja jalkaterien hyvinvointia.
Vaikka sinulla ei olisi mitään terveysongelmia, barefoot-kenkien vääränlainen käyttö voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – esimerkiksi lihasten ja nivelsiteiden ylikuormitusta, holvikaarten ongelmien pahenemista tai suurempaa loukkaantumisriskiä kovalla alustalla kävellessä. Siirtymän barefoot-kenkiin tulisi olla asteittainen ja kuormituksen sopiva, sillä barefoot-kengätkään eivät ole yleisratkaisu kaikkiin jalkaterän ongelmiin.
Jotkut jalat tottuvat paljasjalkamaisuuteen hitaammin ja voivat viestiä, että siirtyminen barefoot-kenkiin yhdessä yössä ei ole oikea ratkaisu. Varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi jatkuva jalkapohjien tai pohkeiden kipu tai heikentynyt vakaus kävellessä. Ajattele, että aloittaisit vuosien liikkumattomuuden jälkeen intensiivisen treenin – silloinkin keho tarvitsee aikaa sopeutua. Jos vaivat kuitenkin jatkuvat, tilanne kannattaa käydä läpi fysioterapeutin tai podologin kanssa.
naBOSo-vinkki: Jos olet vasta aloittamassa barefoot-kenkien kanssa, suosittelemme lukemaan artikkelimme miten kävellä oikein barefoot-kengissä, jotta vältät mahdolliset ongelmat.
Barefoot-kengät eivät välttämättä sovi joka tilanteeseen. Vaikka olisit paljasjalkakävelyn vannoutunut ystävä, harkitse perinteisiä kenkiä näissä tilanteissa:
Joissakin ammateissa ja aktiviteeteissa tietynlainen jalkine on yksinkertaisesti välttämätön. Mieti aina ennen barefoot-kenkien valintaa työsi tai lajisi konkreettiset vaatimukset.
Barefoot-kengät voivat muuttaa arkeasi parempaan suuntaan, mutta vain silloin, kun suhtaudut niihin vastuullisesti ja omat tarpeesi huomioiden.
Terveydentila, työympäristö ja yksilölliset tarpeet vaikuttavat olennaisesti siihen, kannattaako ja missä määrin ”paljasjalkamainen” kävely ottaa osaksi arkea – ja alkaa hyödyntää sen monia positiivisia hyötyjä.
Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä fysioterapeuttien Bc. Hana Tonarován (HoneyCare.cz, FySport) ja Mgr. Michael Tichovin (FyzioGo) kanssa.

Olet sivustolla www.premiumbarefoot.fi